perjantai 9. toukokuuta 2014

09052014

Kuka mie oon?


Yks niistä kysymyksistä johon ite on tajuttoman vaikee vastata. Ehkä rehellisimmän vastauksen sais jos parhaat kaverit kertos sen nimettömänä. 
Oon koko ikäni ettiny itseäni ja yrittänyt luoda itsestäni sellasta ihmistä mitä haluan olla.
Tällä hetkellä en luonteesta löydä ainakaan suuria vikoja, ehkä liikaa riippuvuuksia ja vastuuntunnon puutetta, mutta ihmiset ketkä näkee mua päivittäin osaa tohonki vastata paljon paremmin. Ulkonäöllisesti en ole koskaan ollu ylpeä itsestäni, siks oon yrittäny löytää lohtua lävistyksistä ja muista bodymodeista. Jälkeenpäin katsottuna viime kesänä olin ainakin ulkonäöllisesti paras mahdollinen minä.




Olin ikuisuuden haaveillut vaaleista hiuksista ja isoista venyistä. Kesän alussa olin vielä pentu joka oli just muuttanut suurempaan kaupunkiin pois vanhempien luota joten vastuuntuntoa ei ollut minkäänlaista. Laiskuus ja turhanpäiväinen rahankulutus kasvoi huomattavasti, ja vieläkin on molempien kanssa ongelmia.





Loppukesästä venyt kasvoi vielä lisää ja lävistyksiä alko ilmestyy enemmän ku koskaan. Painoki oli tipahtanu sairaaloisen alipainon puolelle. Alkukesän ystävistä puoliin oli välit katkennu, tai ainaki niistä tuli "moikataan ku tavataan" -kavereita. Sillon tajusin oikeesti ketkä meinas pysyy kuvioissa ja ketkä ei loppujen lopuks välittäny aidosti.

Syksyllä yritin koulua mutta oma elämä oli niin sekaisin ettei pystynyt sitoutumaan mihinkään. Aloin käymään terapiassa josta yli puolet ajoista jätin käyttämättä. Loppujen lopuksi siitä ei ollut hyötyä, joten jätin nekin ajat niitä tarvitseville.






Joulun aikoihi meitsil oli aika hurjat ajat. Muutto käsillä, itsetunnon ja ihmissuhteiden kanssa suuremmat ongelmat ku koskaan. Stressiä ja ahdistusta lukemattomista asioista jotka onneks nyt on jääny muistoksi.











Vaikka vuoden sisällä on tapahtunu paljon nii arvostan joka hetkee. Kun mä lähin Joensuusta mä jätin mun biologisen perheen sinne, sen jonka kanssa elin ja vartuin 17vuotta. Mutta onneks sain Jyväskylästä "Brother from another mother" -meiningil perheen josta on vaikee luopuu. Mun elämässä on just ne ihmiset ja lemmikit ketä mä tarvitsen. Ja porukan pitää oikeesti taistella jos haluu nää tyypit pois mun luota.
(ps Samuel ja Maria en löytäny meist julkasukelposta(kuosista) kuvaa mut eiköhä porukka tiiä teiät muutenki)


Siit kaikest ollaa päästy tähän päivää. Täs mie nyt oon. Ehkä vähän kypsempänä ku vuos sit, ehkä vähän enemmän rahan arvon tajua, ehkä vähän enemmän vastuuntuntoa, ehkä vähän enemmän kaikkea.


Semmone mie oon.


11 kommenttia:

  1. Tosi hyvä idea, että laitoit oman biisin joka postaukseen, tulee tosi rauhallinen fiilis kun laittaa sen soimaan ja lukee sen postauksen. c: + hienoja kuvia & noi uudet hiukset sopii sulle kyllä aivan sairaan hyvin! :o mitäs kameraa muuten käytät kuvaillessa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu aika moni tota kyl käyttää! Saa jotenki fiilist tuotuu enemmä siin oot oikees c: käytän tota canon eos 600d ja mul on siihe sit joku parinsadan euron lisäsalama! Huomaa kyl suuren eron ko käyttää irtosalamaa, suosittelen!

      Poista
  2. Heh, kiitti tipseistä!

    VastaaPoista
  3. :oo ohmygood,oot ihan täydellisen näköne! :oo noi hiukset ja kaikki lävärit ja.. :oo en kestä!

    VastaaPoista
  4. Lissäää postauksii !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu oon täs kasailluki kuvia jo seuraavaa varte <: sit ku on vähä enemmä juttuu ni tulee lisää!

      Poista
  5. Kiva postaus ja oot nii nätti tossa vikassa kuvassa puss! ♥

    VastaaPoista
  6. vaikutat iha sika suloselt ihmiselt noin muutenki ku ulkoisesti

    VastaaPoista

heitä kommentti